ÖSTMAN : Hallituksen hätiköinti yritystuissa paljastaa puutteellisen yritystoiminnan tuntemuksen

0
Junaileeko hallitus mediaa mieleisekseen? (Arkistokuva)

Viime päivinä keskustelussa olleet yritysten saamat kehittämistuet ovat herättäneet kansalaisissa ihmetystä. Hallitus on kohdentanut yritysten tukemiseen satoja miljoonia, mutta käytetyt keinot, kuten lisämäärärahojen kohdistaminen nimenomaan kehittämistukiin, ovat olleet sopimattomia yritysten kassakriisin hoitamiseen. Virheissä paistaa läpi yritystoiminnan tuntemuksen puute ja kokemattomuus.

– Hallituksen hätiköinti yritystukien samoin kuin hankintojen kanssa on hämmentävää. Mistä idea nimenomaan kehittämisrahoituksen näin merkittävään kasvattamiseen ylipäänsä on tullut, ihmettelee kansanedustaja Peter Östman.

Rahaa on jaettu poliitikoille ja heidän lähipiireilleen hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa. Jokainen uutinen tukien väärinkäytöstä tai myöntämisestä näennäiskehittämiseen tai pöytälaatikkoyrityksille herättää kansalaisissa ymmärrettävää närää. Uutisista olemme lukeneet, että joitain yrittäjiä on jopa uhkailtu.

Koronapandemian aiheuttamat sulkutoimenpiteet kohdistuivat hyvin epäsymmetrisesti tietyille aloille, joiden ydinliiketoiminnassa ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Esimerkiksi ravintola- tai matkailualalla ongelma ei ole toiminnan kehittämistarpeissa vaan siinä, että liiketoiminnan normaali harjoittaminen on käytännössä kielletty.

Tärkeintä yrityksille ja yrittäjille on, että rahaa on kassassa sen verran, että kyetään maksamaan kiireellisimmät laskut ja menot. Monelle yritykselle on ollut pelastus, että osa vuokranantajista ja muista velkojista on ymmärtänyt yritysten ahdingon, ja samalla oman etunsa ja tullut yrityksiä vastaan.

– Tukien myöntökriteerit on ehdottomasti tarkistettava ja muutettava. Suoraviivaisempi vaihtoehto olisi ollut kokonaan uuden, kriisialoille kohdennetun tukimuodon luominen.

– Suomen Yrittäjät esitti koronakriisin alkaessa, että valtio ottaisi vastuulleen määräajaksi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksuja. Tällainen toimintamalli olisi ollut tehokkaampi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi. Tukea olisi voinut jakaa nopeasti läpi yrityskentän ilman laajaa haku- ja jakobyrokratiaa, toteaa Peter Östman.

Ruotsissa itsenäiset ammatinharjoittajat voivat vahvistaa likviditeettiään hakemalla maksamiensa v. 2019 liikevoittoverojen väliaikaista veronpalautusta verotilille. Veronpalautusta voi käyttää kuluvan vuoden suoriteperusteisten verojen kattamiseen. Tietyt yritykset voivat myös hakea takautuvasti lykkäystä viime vuoden arvonlisäveroille.

– Tällaisilla mekanismeilla yritykset itse harkitsevat järkevästi tarvitsevatko lainaa vai ei, ja valtio käyttää rajallisia resurssejaan järkevämmin, toteaa Östman.

Kansanrdustaja Peter Östman (Kd) on nostanut kehittämistukien ongelmallisuuden esiin mm. eduskunnan kyselytunnilla 16.4. ja 21.4 eduskunnan JTS-keskustelussa.


 

S-market_Soini160620

JÄTÄ KOMMENTTI