Poliisin vuosi 2019 | Huumausainerikosten ja seksuaalirikosten määrät nousivat

0
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. (Poliisi)

Vuonna 2019 poliisin tietoon tuli koko maassa 334 796 rikosta. Tämä on nelisen prosenttia eli 13 500 rikosta enemmän kuin vuonna 2018. Luku sisältää kaikki rikoslakirikokset lukuun ottamatta liikennerikoksia.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan turvallisuusympäristössä on monia haasteita, jotka tulevat näkymään – ja näkyvät osittain jo nyt – rikoskehityksessä sekä poliisin toiminnassa niin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidossa, liikenneturvallisuudessa kuin rikosten selvittämisessäkin.

– Haasteita ovat esimerkiksi rikoksen tekijöiden moniongelmaisuus, asuinalueiden ja asukkaiden eriarvoistuminen, syrjäytymiskehitys sekä teknologian mahdollistama rikostilaisuuksien lisääntyminen, Kolehmainen arvioi.

Rikosten määrän kehityksen tarkasteleminen rikoslajeittain osoittaa, että kehitys on kuitenkin varsin eritahtista ja osittain erisuuntaista.

– Eri rikoslajien kehitys riippuu, paitsi rikollisuuden todellisesta lisääntymisestä tai vähenemisestä, myös siitä, miten aktiivisesti rikosten uhriksi joutuneet ilmoittavat niistä poliisille. Ilmi tulleiden rikosten määrään vaikuttaa myös viranomaisten valvonnan tehokkuus, poliisin käytettävissä olevat resurssit ja se, miten valvontaa suunnataan, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Poliisi panostanut törkeiden huumausainerikosten paljastamiseen

Erityisesti huumausainerikokset ja seksuaalirikokset ovat tilastojen valossa lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Törkeitä huumausainerikoksia tuli poliisin tietoon noin 14 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja seksuaalirikoksia noin 15 prosenttia edeltävää vuotta enemmän.

Huumausainerikosten tilastollisen määrän kasvu kertoo osaltaan myös poliisin tutkinnan ja valvonnan tehokkaista toimenpiteistä, varsinkin törkeiden huumausainerikosten kohdalla. Toisaalta se kertoo myös ilmiön laajuudesta.

– Huumausaineet ja eriasteinen sekakäyttö voivat olla osaltaan monen poliisitehtävän, kuten häiriökäyttäytymisten ja eriasteisten henkeen ja terveyteen sekä omaisuuteen kohdistuvien rikosten taustalla. Lisääntyneellä huumausaineiden käytöllä on väistämättä vaikutusta myös liikenneturvallisuuteen, näkyen erityisesti lisääntyneinä huumausaineliitännäisinä rattijuopumuksina, Seppo Kolehmainen sanoo.

Ikäihmiset huijareiden uhreina

Poliisille ilmoitettujen erilaisten petosrikosten määrä kasvoi noin 13 prosentilla eli lukumääräisesti yli 4 200 rikoksella. Internetissä tapahtuneiden petosten määrä kasvoi suhteellisesti eniten eli yli 21 prosenttia. Kaikkiaan nettipetokset kasvoivat yli 2 600 rikoksella, joten huomattava osa petosrikollisuuden kokonaismäärän kasvusta aiheutui erilaisista nettipetoksista.

– Petosrikollisuuden kasvu kohdistuu muun muassa ikäihmisiin eli 65 vuotta täyttäneisiin ja heitä vanhempiin. Heitä on huijattu eri tavoilla, muun muassa urkkimalla korttien käytön yhteydessä PIN -koodeja, jonka jälkeen kortteja on anastettu ja käytetty rikollisesti mm. pankkiautomaateilla tilivarojen anastamiseksi, Seppo Kolehmainen kertoo.

Henkirikosten määrä jatkanut laskuaan

Rikosten määrän lasku edelliseen vuoteen verrattuna on ollut prosentuaalisesti suurinta henkirikoksissa ja asuntoihin tehdyissä varkauksissa.

Henkirikoksia tehtiin vuonna 2019 yhteensä 74 kappaletta, kun niitä vuosi aikaisemmin oli 88. Laskua oli yli 15 prosenttia. Henkirikosten osalta laskusuuntaus on ollut nähtävillä pitkään.

Niin ikään varkausrikokset ovat vähentyneet miltei yhtäjaksoista 90-luvun puolivälistä alkaen. Kuitenkin vuonna 2019 luvut hiukan kasvoivat useimmissa varkaustyypeissä.

Kotihälytystehtävien kirjaamisessa tiedonsiirto-ongelmia

Kotihälytystehtävien määrä on tilastojen mukaan laskenut vuonna 2019 noin yhdeksän prosenttia. Osa laskusta selittyy järjestelmien välisistä tiedonsiirron ongelmista, jotka tullaan korjaamaan alkuvuoden 2020 aikana.

Liikennerikosten ja -rikkomusten kokonaismäärät edelleen laskussa – myös rattijuoppoja vähemmän

Poliisin vuonna 2019 tietoon tulleet liikennerikokset ovat vähentyneet 5,5 prosenttia eli niiden määrä oli noin 6 400 vähemmän kuin vuonna 2018.

Myös rattijuoppoja oli pari prosenttia eli noin 400 vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia oli kuitenkin noin 290 eli runsas seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Automaattivalvonnan sakot ovat niin ikään vähentyneet merkittävästi, lähes 15 prosentilla.

Ulkomaalaisten määrä rikoksentekijöinä kasvanut hiukan

Määrä sellaisissa rikoslakirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on ulkomaan kansalainen, on lisääntynyt nelisen prosenttia vuonna 2019. Kokonaismäärä oli noin 23 672, mikä on runsas tuhat rikosta enemmän kuin vuonna 2018.

Ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen osuus on lisääntynyt merkittävästi ryöstöissä ja petosrikoksissa. Ryöstöissä ulkomaalaisten epäiltyjen osalta oli kasvua yli 50 prosenttia ja petosrikoksissa 40 prosenttia. Omaisuusrikokset kytkeytyvät usein ammattimaiseen rikollisuuteen.

Vastaavasti määrä sellaisissa seksuaalirikoksissa, joissa epäilty on ulkomaan kansalainen, on pysynyt suunnilleen samana kuin vuonna 2018. Huumausainerikoksissa ulkomaalaisten osuus on pienentynyt hieman.

Tutkinta-ajat pidentyneet

Rikoslakirikosten tutkinta-aika on pidentynyt viitisen prosenttia verrattuna vuoteen 2018.

– Tutkintaresurssien riittämättömyys sekä myös rikollisuuden kansainvälistyminen ja teknologian kehitys ovat haasteina tutkinnan kestolle, poliisiylijohtaja Kolehmainen arvioi.

Poliisille välitettyjen tehtävien kiireellisyysjakauma on muuttunut

Vuonna 2019 poliisin A-kiireellisyysluokan tehtävät ovat lisääntyneet ja vastaavasti B-kiireelliset tehtävät vähentyneet. A-kiireellisyysluokan tehtävämäärät ovat olleet vuosittain noin 70 000 kappaleen vaiheilla.

Osasyynä vuoden 2019 lisääntyneeseen tehtävämäärään on järjestelmämuutokset, joista johtuen kirjaamisessa noudatetaan aiempaa tarkemmin ja yhdenmukaisemmin toimialan antamia tehtävänkäsittelyn ja kiireellisyysarvioinnin kriteereitä.

Toimintavalmiusaika pidentynyt

Toimintavalmiusaika A-tehtävien osalta on pidentynyt valtakunnallisesti tarkasteltuna hieman yli minuutin.

Alueelliset erot voivat kuitenkin olla suuria, kuten poliisin vuoden 2019 lopulla julkaisemassa Valvonta- ja hälytystoiminnan tila -raportissakin todetaan. Poliisi tulee pääsääntöisesti nopeammin paikalle alueilla, joissa on enemmän asukkaita ja siitä johtuen myös tehtävien määrä ja tarve poliisin hälytyspalveluille on suurinta.

– Uudessa hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena lisätä viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä alueilla, joissa palvelutaso on heikompaa. Tämän varmistamiseksi hallitusohjelmassa on kirjaus poliisille määriteltävistä enimmäisvasteajoista koko Suomeen. Asiaa valmistellaan parhaillaan Poliisihallituksen asettamassa työryhmässä, Kolehmainen kertoo.

Henkilökorttien ennätysvuosi

Poliisi myönsi viime vuonna yhteensä 1 337 842 lupaa, mikä on yli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Kasvu selittyy pääasiallisesti matkustusasiakirjojen, erityisesti henkilökorttien, myöntömäärän kasvulla. Vuonna 2019 myönnettiin 65 prosenttia enemmän henkilökortteja kuin vuonna 2018. Myöntömäärät nousivat myös muissa luparyhmissä, lukuun ottamatta yksityisen turvallisuusalan lupia.

Voimakasta kasvua henkilökorttien osalta selittää vuoden 2019 alussa voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan uutta sähköistä tunnistusvälinettä hakiessa hakijalla täytyy olla voimassa oleva passi tai henkilökortti. Edellä mainittuja tunnistusvälineitä ovat pankkien verkkopankkitunnukset, teleyritysten mobiilivarmenteet ja henkilökortin kansalaisvarmenne.

Myös mahdollisuus saada henkilökortti passinhaun yhteydessä edullisemmalla hinnalla lienee ollut houkuttimena. Yhteensä 160 181 henkilökorttia haettiin samaan aikaan passin kanssa.

Poliisien määrä kasvoi 72:lla

Poliisin koko henkilöstön määrä kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen nähden 173 henkilöllä (1,7 prosenttia). Henkilöstöstä poliisimiesten määrä lisääntyi 72:lla eli vajaalla prosentilla. Poliiseja oli viime vuoden lopussa 7 390.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu poliisin määrän nostamiseen 7 500:aan hallitusohjelmankauden loppuun mennessä.

– Tämä on oikea suunta. Kestävä minimitaso olisi kuitenkin hallintovaliokunnan linjaama 7 850 poliisimiestä. Vielä on siis matkaa siihen tasoon, jolla poliisi pystyisi selviämään moninaisista lakisääteisistä tehtävistään nykyisessä toimintaympäristössä ja koko valtakunnassa ja olisi visionsa mukaisesti ”kaikkien turvana, kaikkina aikoina”, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.


 

S-market_Soini160620

JÄTÄ KOMMENTTI