Seutukaupunkipiloteista haetaan kasvua ja ketteryyttä – Järvi-Pohjanmaa mukana piloteissa

2
Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) on mukana Kauhajoen ja Kurikan koordinoimassa ”Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit” pilotissa sekä Rauman kaupungin koordinoimassa ”Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky”-pilotissa. Jälkimmäisessä pilotissa Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen vastuulla tulee olemaan toisen asteen koulutuksen ja tuotekehitysosaamisen roolin vahvistaminen, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä Järviseudun ammatti-instituutin kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää neljä pilottia seutukaupunkien yhteistyön ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Lisäksi käynnistetään erillinen seutukaupunkien rakennemuutokseen liittyvä hanke. Lähtökohtana piloteissa on uudistumisen kautta syntyvä kilpailukyvyn kasvu.

Seutukaupunkipilottien teemat ja vastuutahot ovat:

•  arktisuus (vastuutahona Kemin kaupunki),

• pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky (vastuutahona Rauman kaupunki),

• älykkään ja vihreän kasvun kaupungit (vastuutahoina Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Kauhajoen ja Kurikan kaupungit)

• liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen (vastuutahona Imatran kaupunki)

Lisäksi käynnistetään seutukaupunkien rakennemuutokseen liittyvä hanke, joka kytketään osaksi TEM:ssä tehtävää rakennemuutospolitiikkaa. Hankkeesta vastaa Salon kaupunki.

Käynnissä oleva alueiden rakennemuutos edellyttää rohkeaa uudistumista. Haastamme seutukaupungit hyödyntämään kasvupotentiaalinsa ja ketteryytensä niin toimintatavoissa kuin yritysten toimintaympäristönä. Pilotit tarjoavat uudistumiseen hyvän välineen, korostaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Pilottien teemat ovat tärkeitä koko Suomen kilpailukyvyn edistämisessä. Siksi myös yritysyhteistyö on piloteissa keskeisessä roolissa. Hyvänä esimerkkinä on Kemin vetämä hanke, jossa edistetään suomalaisten yritysten pääsyä mukaan arktisen alueen suurinvestointeihin, kertoo elinkeinoministeri Vapaavuori.

Pilotit käynnistyvät ensi vuoden alussa, ja ne toteutetaan vuosina 2014 – 15. Yhteensä 37 kuntaa on osallistumassa niihin. Piloteilla edistetään myös seutukaupunkien kytkeytymistä Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan

Seutukaupunkeja on Suomessa noin 50. Seutukaupungeilla tarkoitetaan maakuntakeskuksia pienempiä työssäkäyntialueensa keskuksia, maaseudun keskuksia ja aluekeskusten reunakaupunkeja.

2 KOMMENTTIA

  1. Pienikin innovaatio voi johtaa markkinoiden ja investoijien kiinnostukseen. Tästä on esimerkkinä huomenna ja ylihuomenna järjestettävä Pohjoismaiden ja Venäjän start up ja kasvuyrittäjien kokoontuminen Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla ovat myös maailman johtavat sijoitusrahastot, enkelisijoittajat ja sarjayrittäjät. Paikalla on seitsemän miljardiööriä, jotka hakevat sijoituksilleen tuottoa.Tilaisuudessa matchmakingin avulla linkitetään yhteen yritykset potentiaalisten rahoittajien kanssa. Paikalla on yli 1000 yrittäjää ja 5000 vierailijaa. Lavalla esiintyy useita tunnettuja puhujia mm. Skypen perustaja Niklas Zennström. Tilaisuuden järjestäjä Mikki Kuuselan mukaan sijoittajia on paikalla 250 – 500, jotka edustavat 50 – 100 miljardia euron sijoituspääomaa. Tilaisuuden kasvusta kertoo se, että viime vuonna SLUSH-tapahtumassa oli edustettuna noin 30 miljardin edestä sijoituspääomaa.

    Tähän tilaisuuteen kannattaa osallistua katsomassa, mistä sijoittajat ovat valmiita maksamaan. Palvelualoista edutettuina ovat mm. tietoturvayritykset, cleantech yritykset ja terveysalan yritykset. Toivottavasti mahdollisimman monella Järviseudun alueella sijaitsevalla yrityksellä on mahdollisuus tutustua potentiaalisiin asiakkaisiin. Tarjontaa on riittävästi joka lähtöön ja kontaktikortteja kannattaa antaa mahdollisimman monelle oman alan rahoittajalle.

    Lisätiedot: http://www.ek.fi

  2. Jos halutaan olla vain perinteisen puu-ja metalliteollisuuden yrittäjien henkilöstön koulutuksen antaja ja kasvattaja, niin se ei oikein enää istu nykyiseen maailmaan. Pitää olla myös näkemystä siitä, mitkä ovat tulevaisuuden kasvualat ja alettava kouluttamaan juuri niille aloille. Esimerkiksi peliohjelmateollisuus tarjoaa tulevaisuudessa kymmenilletuhansille suomalaisille ohjelmoijille työtä ja tomeentuloa.

    Tälle alalle kannattaa satsata, koska meillä on jo osaamista datanomilinjalla paikallisessa kauppaoppilaitoksessa. Sen toiminta vaatii kuitenkin uudelleenjärjestelyjä, koska osana Järviseudun Ammatti-insitituutin aloituspaikkoja tullaan pienentämään peräti 169 paikalla, joka on 27 prosenttia koko laitoksen oppilasmäärästä. En usko, että asia muuksi muuttuu valituksella KHO:hon.

    Peliohjelmateollisuuteen satsaamista puoltaa sekin, että sen liikevaihto on kasvanut 165 miljoonasta eurosta noin 800 miljoonaan euroon muutamassa vuodessa. Peliohjelmateollisuuden yritysten markkina-arvo kasvaa kohisten. Jo nyt on havaittavissa miljardiluokan yrityskauppoja Suomessa. Mielestäni omistajien kannattaisi pitää niitä kauemmin hallussaan. Se toisi samalla kauan kaivattuja yhteisöverotuottoja Suomeen ja paikkakunnalle. Ja vielä se tosiasia, että valtio voisi olla esimerkksi sijoitusyhtiönsä Solidiiumin kautta vahvistamassa yritysten tarvitsemaa vahvaa pääomarakennetta.

JÄTÄ KOMMENTTI