Virtain kaavoitus- ja kehittämispäälliköksi Saija Kärkkäinen

0
Samassa "laivassa" ollaan... (Kuva: Virrat kaupunki)
AA-OULU_mini

Virtain kaupunginhallitus päätti 4.5. kokouksessaan mm. seuraavaa:

Tilannekatsaus Korona-ajan tehdyistä toimenpiteistä ja  yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen Virtain kaupungilla koronapandemian johdosta

Suomen valtioneuvosto yhdessä Tasavallan presidentin kanssa to­te­si­vat 16.3.2020 Suomessa vallitsevan poikkeusolot. Suomen hal­li­tus on linjannut lukuisista toimenpiteistä koronavirustilanteen hal­lit­se­mi­sek­si Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suo­ja­ta väestöä sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Lin­jauk­set ovat voimassa tämän hetkisen tiedon mukaan 13. huh­ti­kuu­ta 2020 asti ja liikkumista rajoittavat toimenpiteet on esitetty 19.4.2020 asti.  Valtioneuvosto ja toimivaltaiset viranomaiset saat­ta­vat päätökset ja suositukset voimaan valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti.

Virroilla maan hallituksen linjaukset ovat vaikuttaneet siihen, että kou­lut toimivat pääosin etäopetuksessa, aamu- ja iltapäivätoimintaa kui­ten­kin järjestetään sitä tarvitseville. Opetusta annetaan vain kes­kus­tan koululla. Myös päivähoitolasten määrä on vähentynyt oleel­li­ses­ti.  Kirjasto, nuorisotila, kaupungintalo ja liikuntahalli ovat suljetut. Työ­pa­jat toimivat supistetusti ja kuntouttava työtoiminta on tois­tai­sek­si tauolla. Virtain Jäähalli Oy on sulkenut jäähallin tältä keväältä. Me­ri­kan­to-opis­to antaa opetusta etänä ja kansalaisopiston opetus on keskeytynyt. Nuorisokeskus Marttinen toimii tämän hetkisessä poik­keus­ti­lan­tees­sa rajoitetuin palveluin.  Keiturin Sote on ter­veys­pal­ve­luis­sa reagoinut poikkeusolojen vaatimalla tavalla.

Tässä vaiheessa kaupunkikonsernin tavoitteena on ollut varautua poik­keus­ti­lan­tee­seen ja reagoida annettuihin ohjeistuksiin. Samalla on turvattu kuntalaisten hyvinvointia erityistilanteessa ja pyritty yl­lä­pi­tä­mään parhaan mukaan soveltuvin osin normaaliolojen toimintaa. Ta­voit­tee­na onkin ollut myös varmistaa paikallisesti rauhallinen il­ma­pii­ri poikkeustila huomioiden.

Maan hallitus on suositellut julkista sektoria siirtymään etätöihin niis­sä tehtävissä, kuin se on mahdollista. Em. palveluiden osalta on py­rit­ty siirtymään joiltain osin tai kokonaan etänä annettaviin pal­ve­lui­hin. Kaikissa työtehtävissä etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Työn­te­ki­jöil­le on pyritty järjestämään työtehtäviä myös oman toi­min­ta­yk­sik­kön­sä ulkopuolelta. Poikkeusoloissa työpaine korostuu tie­tyis­sä tehtävissä ja toisista yksiköistä jää esimerkiksi asia­kas­pal­ve­lua pois. Tästä syystä tilannetta on tarkasteltava koko organisaation ja konsernin tasolla eikä pelkästään sektoreittain tai yksiköittäin.

Jos poikkeusolot jatkuvat pitkään, tulee harkittavaksi muita toimia. Val­tio­neu­vos­ton linjaamat toimenpiteet vaikuttavat työtehtävien vä­he­ne­mi­seen eri toimialoilla kunnassa. Samalla kansallisena viestinä on ollut, että kunnat välttäisivät lomautuksia. Valtioneuvosto on tuo­nut esiin, että kunnille on suunnitteilla korvaavaa rahoitusta. En­nus­tet­ta­vis­sa on vaikutuksia kuntatalouteen, koska toimenpiteiden myö­tä maksutuotot vähenevät, sote-kulut lisääntyvät sekä to­den­nä­köi­ses­ti työttömyydestä aiheutuvat kustannukset nousevat ja ve­ro­tu­loi­hin tulee negatiivisia vaikutuksia. Samoin konserniyhtiöiden ta­lou­teen poikkeustilanne tuo muutoksia, mistä syystä konserniohjauksen vies­tiä poikkeusajan toimissa pidetään tärkeänä.

Koska koronaviruspandemia aiheuttaa pitkittyessään muutoksia kun­nan palvelutuotantoon sekä henkilöstön tarpeeseen sekä kun­nan talouteen, on kunnassa syytä ennalta varautua ja päätöksillä sii­hen, että tarvittaessa on mahdollisuus käynnistää tuotannollisista ja ta­lou­del­li­sis­ta syistä henkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyt.

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) säädetyn lain 4 §:n 4-kohdan mukaan työnantajan ja hen­ki­lös­tön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat taloudellisista tai tuotannollisista syistä toi­meen­pan­ta­vaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Yt-lain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 §:ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hen­ges­sä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toi­men­pi­teen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin työn­te­ki­jöi­den kanssa, joita asia koskee.

Yhteistoimintaneuvottelut käydään yhteistyötoimikunnassa yh­teis­toi­min­ta­lain 5 §:n perusteella. Korona-varautumisen ajan poik­keus­ti­lan­tees­sa on mahdollista soveltaa KyTL 15 § mukaista poikkeuksellista ete­ne­mis­muo­toa, jossa prosessi voidaan käynnistää ilman edel­tä­vää yhteistoimintamenettelyä. Tämän edellytyksenä on, että asia tu­lee käsitellä yhteistoimintamenettelyssä viivytyksettä sen jälkeen, kun perusteita poikkeamiselle ei enää ole. Tilanteen salliessa voi­daan edetä myös normaalilla menettelyllä.

Toistaiseksi töitä on onnistuttu organisoimaan olemassa olevalle hen­ki­lös­töl­le. Tarpeen mukaan työntekijöille on suositeltu vuo­si­lo­mien pitämistä, ylityövapaiden pitämistä tai harkinnanvaraisten pal­kat­to­mien työlomien/virkavapaiden pitämistä. Tätä menettelyä jat­ke­taan.

Mikäli tilanne kestää pidempään kuin 13.4.2020 asti, on va­rau­dut­ta­va lomautusilmoitusten tekemiseen ja tarvittaessa edetä ilmoitusajan jäl­keen lomautukseen. Alle 90 päivän lomautuksissa ilmoitusaika on 14 vuorokautta. Tässä tilanteessa Virtain kaupunki käynnistäisi kun­nas­sa tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat kaupungin hen­ki­lös­töä koskevat yhteistoimintamenettelyt henkilöstön lo­maut­ta­mi­sek­si koronaviruspandemian aiheuttaminen toiminnan muutoksen ja töiden vähenemisen johdosta.

Mikäli menettelyyn ja neuvotteluihin on tarpeen edetä, neu­vot­te­luis­sa neuvotellaan lähtökohtaisesti suljettujen ja muutettujen toi­min­to­jen henkilöstön mahdollisista lomautuksista. Yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­luis­sa voidaan neuvotella myös muista henkilöstön käyttöön liit­ty­vis­tä asioista, mikäli tarvetta tilanteen edetessä ilmenee.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi.

Kaupunginhallitus päättää yleisinä periaatteinaan ra­joit­ta­mis­toi­men­pi­tei­den käyttöönotosta johtuen Virtain kaupungilla seuraavaa:

  1. Kaupunkikonsernissa käydään läpi resurssitarve eri toi­min­nois­sa ja mahdollisuudet antaa muuttuneen tilanteen tuomia kor­vaa­via työtehtäviä henkilöstölle, jonka työtehtävät ovat vä­hen­ty­neet. Tätä varten käynnistetään yhteistoimintamenettely.
  2. Mikäli kaupunki ei pysty osoittamaan rajoittamistoimien käyt­töön­oton johdosta muuttuneiden tai vähentyneiden työ­teh­tä­vien tilalle etätyötä tai muita työtehtäviä, suositellaan henkilön en­si­si­jai­ses­ti pitävän kertyneet ylityövapaansa ja lo­man­mää­räy­ty­mis­vuo­del­ta 1.4.2018-31.3.2019 tai aiemmin kertyneet lo­mat (säästövapaat);
  3. Mikäli henkilöllä ei ole 2. kohdassa määrättyjä vuosilomapäiviä käy­tet­tä­vis­sä tai hän ei jää ylityövapaille, eikä kunnalla ole edel­ly­tyk­siä siirtää henkilöä etätöihin tai muihin työtehtäviin, voi hen­ki­lö halutessaan pitää lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2019 – 31.3.2020 kertyneitä lomia 1.4.2020 alkaen.
  4. Mikäli henkilön työtehtävät ovat muuttuneet tai vähentyneet olen­nai­ses­ti vallitsevan tilanteen vuoksi eikä kaupungilla ole edel­ly­tyk­siä siirtää henkilöä etätöihin tai muihin työtehtäviin ja hen­ki­löl­lä ei ole 1.tai 2. kohdassa määrättyjä vuosilomapäiviä käy­tet­tä­vis­sä tai hän ei jää ylityövapaille, voidaan työntekijän lo­maut­taa kansallisten rajoittamistoimenpiteiden ajaksi.
  5. Lomautuksen toimeenpanee osastopäällikkö hallintosäännön 57 §:n perusteella. Ennen toimeenpanoa osastopäällikön tulee käy­dä kaupunginjohtajan kanssa läpi kohdan 1 mahdollisuudet kor­vaa­via tehtäviä.
  6. Koronaviruksen aiheuttamia lisäkustannuksia tulee seurata tar­kas­ti ja ne kirjataan 2.tunnisteella 6830.

Vastaavia ohjeita suositellaan käytettäväksi kaupunkikonsernissa.

Kaupunginhallitus antaa päätöksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti keskustelun jäl­keen.

Teemu Kontoniemi poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ai­ka­na klo 22.00.

Kansallinen tilanne poikkeustilojen osalta on selkiytynyt hieman ai­em­mas­ta. Rajoituksia ei ole tässä vaiheessa jatkettu muilta osin kuin yli 500-hengen tapahtumien osalta. Tapahtumien rajoittaminen hei­nä­kuun loppuun pakottaa peruuttamaan muun muassa Ju­han­nus­Vir­rat-to­ri­ta­pah­tu­man ja Muksufestarit. Muilta osin on odotettavissa, et­tä rajoituksia puretaan harkitusti, mutta poikkeustila saattaa jatkua vie­lä pitkään, koska korona-tartuntojen aalto näyttää venyvän kan­sal­li­ses­ti ja Pirkanmaan alueella huippu on mahdollisesti vasta ke­säl­lä.

 Yhteistoimintaneuvottelut

Virtain kaupunki käynnisti yhteistoimintamenettelyn lähettämällä 14.4.2020 kutsun ja neuvotteluesityksen 20.4.2020 pidettävään yh­teis­toi­min­ta­neu­vot­te­luun

Yhteistoimintamenettelyn taustalla on tämän hetkinen pan­de­miati­lan­ne. Osaa kaupungin tehtävistä pystytään hoitamaan normaaliin ta­paan. Osassa kaupunkiorganisaatiota työt ovat lisääntyneet tai vä­hen­ty­neet merkittävästi. Valtioneuvosto on mm. päättänyt, että kir­jas­tot, liikunta- ja nuorisotilat suljetaan. Lisäksi kansalaisopiston ope­tus on keskeytetty. Päätösten vuoksi varhaiskasvatuksen lap­si­mää­rät ovat pienentyneet ja koulut sekä musiikkiopisto ovat siir­ty­neet pääosin lähiopetukseen. Tilanne jatkuu koulujen ja var­hais­kas­va­tuk­sen osalta ainakin 13.5. saakka. Nuorisokeskuksen asia­kas­mää­rät ovat pudonneet merkittävästi, mutta varauksia enteillään tu­le­van tavallista enemmän syksylle.

Yhteistoimintaneuvottelussa 20.4.2020 käsiteltiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen 30.3.2020 tekemän päätöksen mukaisesti käynnistetyt toi­men­pi­teet. Niitä ovat olleet mm. tehtäväkuva- ja työaikamuutokset, vuo­si­lo­mien ja sääs­tö­va­pai­den käyttäminen sekä harkinnanvaraisten, pal­kat­to­mien va­pai­den myöntäminen. Henkilöstöjaos on päätöksellään 6.4.2020 muut­ta­nut harkinnanvaraisten vapaiden myöntämisen pe­rus­tei­ta edis­tääk­seen niiden hakemista. Osastopäälliköt ovat sel­vit­tä­neet edel­leen lisääntyneitä työtarpeita ja mahdollisuuksia siirtää työn­te­ki­jöi­tä muihin tehtäviin. Li­säk­si sel­vi­te­tään KT:n kanssa, miten työ­lain­sää­dän­töä sovelletaan hen­ki­lös­tö­siir­toi­hin Keiturin Soteen.

Neuvotteluosapuolten yhteinen näkemys oli, että tähän mennessä teh­dyt toimenpiteet ovat olleet oikeita ja niitä tulee jatkaa. Työn­te­ki­jöi­den edustajien näkemys on, työntekijät ovat suhtautuneet jär­jes­te­lyi­hin joustavasti. Yleisenä pyrkimyksenä on tasapuolisten rat­kai­su­jen löytäminen.

Poikkeustilanteen vaikutusten kohdentumista, kestoa tai taloudellisia vai­ku­tuk­sia on haastava ennustaa tarkasti, mistä syystä riittävien jär­jes­te­ly­jen määrittely lomien ja vapaiden, tehtäväjärjestelyjen ja mah­dol­lis­ten lomautusten osalta tulee tehdä parhaan harkinnan mukaan ai­em­pien linjausten sekä poikkeustilan ja talousvaikutusten ti­lan­ne­ku­van perusteella.

Seuraava yhteistoimintaneuvottelu järjestetään 28.4.2020.

Koronan talousvaikutukset ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutus ta­lou­teen

Koronaepidemialla tulee olemaan vaikutusta kuntatalouteen sekä vuon­na 2020 että tulevina vuosina. Vaikutukset ilmenevät sekä ve­ro­tu­lo­jen ja toimintatuottojen alenemana että lisääntyneinä kus­tan­nuk­si­na. Toimintaa on edellä kuvatusti pyritty sopeuttamaan tarvetta vas­taa­vak­si mm. sisäisin henkilöstösiirroin sekä pitämällä sääs­tö­va­pai­ta, lomia ja palkattomia vapaita sekä lyhentämällä työaikaa. Lo­mien pitämisellä tässä vaiheessa voidaan vähentää si­jais­kus­tan­nuk­sia normaaliin kesäloma-aikaan, säästövapaiden pitäminen alentaa lo­ma­palk­ka­vel­kaa, jolla on positiivinen tulosvaikutus säästövapaan pi­tä­mis­vuon­na. Palkattomien vapaiden pitäminen luonnollisesti alen­taa henkilöstökustannuksia.

Tällä hetkellä Kuntaliiton laatiman veroennusteen mukaan verotulot vuo­del­ta 2020 olisivat jäämässä noin 1.833.000 euroa talousarviota al­hai­sem­mak­si. Maan hallituksen päätöksen mukaan kunnille kom­pen­soi­daan verotulojen menetystä vuonna 2020 yhteensä 547 mil­joo­naa euroa, josta Virtain osuus on noin 544.500 euroa, ve­ro­ra­hoi­tuk­sen muutos verrattuna talousarvioon ja aiemmin vahvistettuun val­tion­osuu­teen on siten noin 1.289.000 euroa negatiivinen. Toi­min­ta­tuot­to­jen ja –menojen osalta kokonaisvaikutus riippuu suuresti sii­tä, miten pitkään tilanne jatkuu. Mikäli tilanne alkaa nor­ma­li­soi­tu­maan kesän aikana, toimintatuottojen jättämä tullee olemaan noin 780.000 – 950.000 euroa, merkittävimpinä erinä Nuorisokeskus Mart­ti­sen toiminnan keskeytyksestä aiheutunut tulojen poisjäänti, kii­reet­tö­män hoidon keskeytys suun terveydenhuollossa sekä po­li­kli­ni­kal­la ja varhaiskasvatusmaksujen hyvitys.

Menojen osalta tiedossa olevien lisäkustannusten määrä on tois­tai­sek­si melko alhainen ollen yhteensä noin 30.000 euroa. Summa koos­tuu hoitotarvikehankinnoista sekä henkilöstön joutumisesta ka­ran­tee­nin omaisiin olosuhteisiin.

Tällä hetkellä tiedossa olevien henkilöstön säästövapaiden käytön, pal­kat­to­mien vapaiden ynnä muiden toimenpiteiden vaikutus vuoden 2020 tulokseen on arviolta 42.000 euroa. Lomien siirtämisen vai­ku­tus­ta kesän sijaistarpeeseen on vielä erittäin vaikea arvioida, koska ra­joi­tus­ten kestosta ja kesän pal­ve­lu­tar­pees­ta esimerkiksi var­hais­kas­va­tuk­ses­sa ei ole vielä tarkkaa tietoa, tä­män hetken arvio si­jais­kus­tan­nus­ten vähenemisen tuomasta sääs­tös­tä on noin 211.000 eu­roa. Etätyön ja muun matkustuksen vä­he­ne­mi­sen tuoma säästö on ar­viol­ta 20.000 – 30.000 euroa ja muiden toi­min­nan keskeytyksen ai­heut­ta­mien menojen vähenemisen tuoma sääs­tö noin 150.000 eu­roa.

Edellä kuvattujen seikkojen nettomääräinen vaikutus tä­män­het­ki­seen tuloslaskelmaennusteeseen verrattuna on noin -1.400.000 – 1.700.000 euroa negatiivinen.

Maaliskuun lopun tilanteessa erikoissairaanhoidon toteuma on sekä Vir­roil­la että Ruovedellä selkeästi alle talousarvion tason. Ko­ronapan­de­mi­an johdosta kiireetöntä hoitoa ei ole toteutettu suun­ni­tel­lus­ti ja sairaanhoitopiirin laskutus on edelleen laskenut huhtikuun al­ku­puo­lis­kol­la. Loppuvuonna menot saattavat kuitenkin nousta mer­kit­tä­väs­ti­kin, jos alkuvuonna kertynyttä jonoa puretaan merkittävästi tai sairaanhoitopiirille tilanteesta kertyvää alijäämää joudutaan las­kut­ta­maan kunnilta.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus merkitsee yhteistoimintaneuvottelujen tilanteen se­kä arvion talousvaikutuksista tiedoksi.

Päätös:       Kaupunginhallitus merkitsi yhteistoimintaneuvottelujen tilanteen se­kä arvion talousvaikutuksista tiedoksi.

Yhteistoimintaneuvottelukunta kokoontui 28.4.2020 jat­ko­neu­vot­te­luun. Neu­vot­te­luis­sa edettiin aiemman linjauksen mukaisesti. Osana neu­vot­te­lui­ta sovittiin tehtäväjärjestelyiden ja lomajärjestelyiden jat­kos­ta. Toi­mil­la pyrittiin tämän hetken työjärjestelyjen lisäksi var­mis­ta­maan ke­sän sijaistamisten mahdollisuus oman organisaation si­säl­tä. Ta­voit­tee­na neuvotteluissa ja niissä sovituissa ohjeistuksissa  on ol­lut saa­da myös mahdolliset säästöt lomapalkkavelkaa pie­nen­tä­mäl­lä ja si­jais­ku­luis­ta. Tästä syystä myös sijaisten palkkaamista on ra­joi­tet­tu ja aiemmilta lomakausilta kertyneet säästövapaat on oh­jeis­tet­tu pi­det­tä­väk­si kesälomakauden aikana eikä myöskään uusia sääs­tö­va­pai­ta ole luvallista kerryttää.

Neuvotteluja jatketaan toukokuun aikana, jotta on mahdollista seu­ra­ta poikkeusolojen ja rajoitusten kehittymistä sekä reagoida ti­lan­tee­seen varmistaen samalla henkilöstön näkökulman. Tiedossa on, että kou­lu­jen ja varhaiskasvatuksen rajoitukset puretaan 14.5.2020 al­kaen. Näi­den osalta on annettu erityisohjeistuksia ryhmäkokojen, ruo­kai­lu­jen ja muiden järjestelyjen suhteen, mikä puolestaan lisää näil­lä sek­to­reil­la työmäärää normaalioloja enemmän. Myös muu­tok­sia muissa ra­joit­teis­sa on odotettavissa.

Tuo­tan­nol­lis-ta­lou­del­li­sin perustein tehtävistä lomautuksista ei ole pää­tet­ty neu­vot­te­luis­sa, vaan etenemisen osalta on toimittu hal­li­tuk­sen 30.3.2020 pe­ri­aat­tei­den mukaisesti.

Taloudellisten vaikutusten osalta voidaan todeta, että kaupungin, ve­si­huol­lon ja Marttisen osalta palkat sivukuluineen ovat tam­mi-maa­lis­kuus­sa olleet keskimäärin 1,148 miljoonaa euroa kuukaudessa, min­kä perusteella voidaan todeta, että arvioidun negatiivisen tu­los­vai­ku­tuk­sen (1,4 – 1,7 miljoonaa euroa) kattaminen lomautuksin mer­ki­tisi­si esimerkiksi koko henkilöstön lomautusta noin 1,5 kuukaudeksi, mi­kä ei ole realistista huomioiden kunta-alan vuosilomakertymä, pi­tä­mät­tö­mien lomien määrä sekä se, että kaikilla sektoreilla lo­mau­tuk­set eivät ole käytännössä mah­dol­li­sia. Arvio tulosvaikutuksesta on eritelty aiemmin pykälän käsittelyssä.

Kuten aiemmassa käsittelyssä on todettu, on henkilöstöä siirtynyt mui­hin tehtäviin niistä tehtävistä, joissa työ on vähentynyt. Tästä ai­heu­tu­van kustannusten siirtymisen osalta on toistaiseksi menetelty si­ten, että henkilöstön palkat kirjautuvat edelleen samoille kus­tan­nus­pai­koil­le kuin aikaisemmin. Muille osastoille tehdystä työstä pi­de­tään kirjaa ja mahdolliset sisäiset veloitukset tehdään jälkikäteen. Mi­kä­li kustannuksia siirretään on myös niitä vastaavat määrärahat siir­ret­tä­vä.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen tehdyt järjestelyt ja ti­lan­ne­ku­van sekä ohjeistaa tarvittaessa jatkotoimissa.

Kaupunginhallitus antaa tehdyt toimet tiedoksi kau­pun­gin­val­tuus­tol­le.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti keskustelun jäl­keen.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti keskustelun jäl­keen.

Vaskiveden koulun hanke / Lisämääräraha

Vaskiveden koulun peruskorjaushanke on parhaillaan käynnissä. Ku­lu­van vuoden työohjelmassa hankkeelle on varattu 450.000 euron mää­rä­ra­ha.

Hankkeen suunnitelmat ovat lähes valmiit. Al­ku­pe­räi­ses­tä suun­ni­tel­mas­ta tekniikan osuus (LVISA) on kasvanut mer­kit­tä­väs­ti, al­ku­pe­räi­ses­tä kustannusarviosta nousua on 90.000 euroa .

Koulun vanhan tekniikan osalta voidaan hyödyntää vain vuonna 2010 asen­ne­tut IV-koneet sekä osa kanavistosta. Sähköjen osalta kaik­ki on uu­sit­ta­va, myös sähkökeskukset, koska vanhoista kes­kuk­sis­ta puut­tu­vat mm. vikavirtasuojat. Myös vesi- ja viemäriputkistot uu­si­taan, eli käy­tän­nös­sä tekniikka on uusittava ra­ken­nuk­sen osalta ko­ko­naan.

Lisäksi alkuperäisestä kustannusarviosta puuttuivat kokonaan ope­tus­ti­lo­jen kiin­to­ka­lus­teet sekä rakennusaikaiset työmaan käyt­tö­kus­tan­nuk­set, joiden kustannukseksi on arvioitu kokonaisuudessaan noin 60.000 euroa.

Koulurakennuksen tämän hetkisenä lämmitysmuotona toimii öl­jy. Ny­kyi­nen öljypoltinkattila saattaa ikänsä puolesta olla piankin käyt­tö­kel­vo­ton. Sik­si on esi­tet­ty, että lämmitysmuoto muutettaisiin pe­rus­kor­jauk­sen yh­tey­des­sä edul­li­seen ja ympäristöystävälliseen maa­läm­pöön. Läm­mi­tys­muo­don muuttaminen maalämmöksi kustantaa ar­vion mukaan noin 75.000 euroa. Suomen hallituksen tavoitteena on hii­li­neut­raa­li­suu­den saa­vut­ta­mi­nen erityisesti fossiilisista polt­to­ai­neis­ta luopumalla vuo­teen 2035 men­nes­sä, joten myös tämä tavoite tu­ki­si läm­mi­tys­muo­don muuttamista maalämpöön.

Näin ollen koko hankkeen lisämäärärahan tarve on 150.000 euroa + mah­dol­li­nen läm­mi­tys­muo­don muuttaminen 75.000 euroa, eli li­sä­mää­rä­ra­han tar­ve yh­teen­sä 225.000 euroa.

Ehdotus:    Teknisten palveluiden lautakunta päättä esittää kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le ja edelleen kaupunginvaltuustolle 225.000 euron li­sä­mää­rä­ra­haa Vaskiveden koulun peruskorjaushankkeelle, kustannuspaikalle 909631 edellä mainituista syistä johtuen.

Päätös:       Keskustelun jälkeen ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginvaltuusto on 16.12.2019 § 85 päättänyt, että Vaskiveden kou­lun peruskorjaushanke käynnistetään sivistyslautakunnan ja tek­nis­ten palveluiden lautakunnan esitysten mukaisesti. Talousarvioon 2020 on varattu 450.000 euron määräraha hankkeen toteutukseen. Hank­keen edetessä suunnitelmat ovat tarkentuneet sen pohjalta, mil­lä toimilla investointi on järkevä toteuttaa.

Talousarvion 2020 (kaupunki ja vesihuolto) investointien nettomeno on yhteensä 12.723.100 euroa. Teknisen lautakunnan esittämä 225.000 euron  lisämääräraha yhdessä mui­den li­sä­mää­rä­ra­ha­esi­tys­ten kanssa nostaa in­ves­toin­tien nettomenon 13.023.100 euroon ja Vaskiveden koulun pe­rus­kor­jauk­seen varattu mää­rä­ra­han yh­teen­sä 675.000 euroon. Ra­hoi­tuk­sen näkökulmasta li­sä­mää­rä­ra­ha on huo­mioi­tu pitkäaikaisten lai­no­jen nostamiseen liit­ty­väs­sä ta­lous­ar­vion muutosesityksessä. Vuonna 2019 hankkeen val­mis­te­lun yh­tey­des­sä on arvioitu peruskorjauksen vai­ku­tus­ta Vas­ki­ve­den koulun vuok­ra­kus­tan­nuk­seen. Käyttäjän vuok­ra­kus­tan­nus muo­dos­tuu kiin­teis­tön poistojen mukaisesta pää­oma­kus­tan­nuk­ses­ta se­kä yl­lä­pi­to­kus­tan­nuk­sis­ta. Kiinteistön ikä ja tu­le­vai­suu­den nä­ky­mät ta­lou­del­li­sen käyttöajan suhteen huomioiden pois­tot on laskettu 10 vuoden pois­to­ajal­la.

Perusopetuksen (sis. esiopetus) osalta vuokrakustannus nousee li­sä­mää­rä­ra­ha huomioiden n. 25.940 euroa (36,5 %) vuodessa. Op­pi­las­koh­tai­seen kustannukseen vaikutus on noin 720 euroa/oppilas (6,6 %). Koko kunnassa keskimääräinen oppilaskohtainen kus­tan­nus on noussut viime vuosina merkittävästi n. 9.500 eurosta noin 11.900 euroon per oppilas erityisesti keskustan alueen kasvaneiden ti­la­kus­tan­nus­ten johdosta (väistötilat sekä Rantatien koulun pe­rus­kor­jaus ja poistoajan lyhentäminen). Kasvuun on vaikuttanut ti­la­kus­tan­nus­ten lisäksi myös muiden kustannusten kasvu sekä alentunut op­pi­las­mää­rä.  Vaskiveden koulun osalta (sis. esiopetus) op­pi­las­koh­tai­nen kustannus nousisi noin 11.600 euroon eli kes­ki­mää­räi­seen tasoon investoinnin poistoajaksi.

Varhaiskasvatuksen osalta sekä kustannustason että tilojen toi­min­nal­li­suu­den muutos nykytilaan on mittavampi, mutta ryh­mä­per­he­päi­vä­hoi­dol­la on ollut myös olemassa oleva tilatarve, johon tällä in­ves­toin­nil­la vastataan. Ryh­mä­per­he­päi­vä­hoi­don tilakustannukset ny­kyi­sis­sä Kiinteistö Oy Tyrkönrivin tiloissa ovat olleet suh­teel­li­sen al­hai­set. Vuonna 2019 vuokra-, sähkö- ja vesi -kus­tan­nuk­set ovat olleet yh­teen­sä 12.100 euroa, uusien tilojen myötä kus­tan­nus­ten ar­vioi­daan nousevan noin 38.050 euroon vuodessa. Päi­vä­hoi­don käytöön tu­le­vien tilojen pinta-ala on 119,7 m2, kun ny­ky­ään käytössä oleva ti­la on 108,5 m2.

Investointi tuo joiltain osin myös kustannusvaikutusta lieventäviä te­ki­jöi­tä sekä oppilaskohtaisiin että varhaiskasvatuksen kuluihin. Esi­mer­kik­si lisämäärärahapyyntöön sisältyvä lämmitysinvestointi maa­läm­pöön laskee samalla kuitenkin käyttökustannuksia.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus päättää esittää teknisten palveluiden lautakunnan mu­kai­ses­ti esittää kaupunginvaltuustolle 225.000 euron li­sä­mää­rä­ra­haa Vaskiveden koulun peruskorjaushankkeelle.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti keskustelun jäl­keen.

Muutos vuoden 2020 talousarvion pitkäaikaisten lainojen lisäyksiin ja vähennyksiin

Vuoden 2020 talousarvion rahoitusosassa on varauduttu 10.000.000 eu­ron pitkäaikaisten lainojen nostoon ja 1.680.000 euron suuruisiin pit­kä­ai­kais­ten lainojen lyhennyksiin.

Ennusteiden mukaan vuoden 2020 verotulot tulevat jäämään mer­kit­tä­väs­ti talousarviota alhaisemmaksi, lisäksi toimintatuottojen odo­te­taan jäävän Koronaepidemian johdosta talousarviota al­hai­sem­mal­le ta­sol­le. Verotulojen menetyksiä kompensoidaan osit­tain yli­mää­räi­sil­lä valtionosuuksilla. Tämänhetkisen arvion mukaan Ko­ro­na­epi­de­mian vaikutus Virtain kaupungille vuonna 2020 olisi noin -1.400.000 – 1.700.000 euroa negatiivinen.

Talousarvion pitkäaikaisten lainojen nosto on mitoitettu yh­te­näis­kou­lu­hank­keen tarpeisiin. Koronaepidempian vaikutus tulorahoituksen heik­ke­ne­mi­seen vaikuttaa muuhun rahoitustarpeeseen, minkä joh­dos­ta talousarvion pitkäaikaisten lainojen nostomäärää on tarpeen ko­rot­taa. Koska Koronan vaikutukset rahoitustilanteeseen ovat vielä hy­vin epävarmat, on lainojen nostomäärään tarpeen korottaa tässä vai­hees­sa 5.000.000 eurolla, mikä antaa mahdollisuuden no­peam­paan reagointiin tarvittaessa, mikäli rahoitustilanteessa ilmenee äkil­lis­tä heikkenemistä. Nostettava lainamäärä harkitaan joka ta­pauk­ses­sa tarjouspyynnön laatimisen sekä nostopäätöksen yhteydessä, kun käytettävissä on enemmän tietoa mm. verotulojen tilityksistä se­kä muista vaikutuksista.

Talousarvion hyväksymisen jälkeen vuonna 2020 maksettavien lai­na­ly­hen­nys­ten määrä on tarkentunut. Vuodelle 2020 ajoittuvat lai­na­ly­hen­nyk­set tulevat olemaan talousarviossa ennakoitua al­hai­sem­mat, yhteensä noin 1.200.000 euroa.

Hallintosäännön 25 §:n 24 kohdan mukaan kaupunginhallituksella on oikeus ottaa lyhytaikaista luottoa tarvittaessa. Kaupunginhallitus on delegoinut kaupunginjohtajalle ja talousjohtajalle oikeuden Virtain kau­pun­gil­la olevien kuntatodistusohjelmien mukaisten luot­to­jen nos­ta­mi­ses­ta ja takaisinmaksusta siten, että sa­man­ai­kais­ten kun­ta­to­dis­tus­ten euromäärä ei ylitä 5.000.000 euroa ja että val­tuus­ton mää­rit­te­le­mä lainamäärän nettolisäys ei ylity. Lyhytaikaisten kun­ta­to­dis­tus­ten avulla voidaan ylläpitää maksuvalmiutta, erityisesti muuttuvissa olo­suh­teis­sa.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupnginvaltuustolle, että ta­lous­ar­vion 2020 rahoitusosan Pitkäaikaisten lainojen lisäys ko­ro­te­taan 10.000.000 eurosta 15.000.000 euroon ja Pitkäaikaisten lai­no­jen vähennys alennetaan 1.680.000 eurosta 1.200.000 euroon.

Lainakannan nettomuutos on tämän jälkeen 13.800.000 euroa (ai­em­min 8.300.000 euroa).

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Perinnekylän rakennusten kunnostus- ja purkusuunnitelman toteutus

Perinnekylän rakennusten kunnostamiseen on laadittu kun­nos­tus­suun­ni­tel­ma, joka toteutetaan kolmen vuoden aikana. Suunnitelman kus­tan­nus­ar­vio on 280.000 euroa, joka rahoitetaan kaupungin lii­ke­lai­tos Marttiselle antamalla pääomasijoituksella. Vuonna 2019 kau­pun­ki on tehnyt liikelaitos Marttisen omaan pääomaan  80.000 euron pää­oma­si­joi­tuk­sen, peruskorjauskustannuksia kertyi vuonna 2019 yh­teen­sä 55.726,66 euroa. Vuodelle 2020 talousarviossa on mää­rä­ra­ha 100.000 euron kustannuksiin, joita vastaava pääomasijoitus on va­rat­tu kaupungin talousarvioon kaupunginhallituksen alaisiin osak­kei­den ja osuuksien hankintaan. Tämän hetken tiedon mukaan vuo­den 2020 määräraha ei tulisi toteutumaan kokonaisuudessaan.

Perinnekylään kuuluvat 4H-tilan ja Leppiksen rakennusten on suun­ni­tel­tu purettavaksi vuonna 2021. Koronaepidempian myötä Lii­ke­lai­tos Marttisen toiminta on pysähtynyt, tämän johdosta purkaminen oli­si mahdollista toteuttaa  vuonna 2020 kaupungin omana työnä yh­teis­työs­sä kaupungin teknisen toimen ja Liikelaitos Marttisen toi­mes­ta. Purkaminen tulisi siten hieman edullisemmaksi kuin myöhemmin ko­ko­naan ulkopuolelta ostettavana purku-urakkana. Purkamisen kus­tan­nus­ar­vio on yhteensä 60.000 euroa, josta ulkopuolisten me­no­jen osuus on noin 50.000 euroa.

Kuten edellä on kuvattu, Perinnekylän kunnostukseen varatut mää­rä­ra­hat ovat alittumassa ja niihin varattua määrärahaa olisi käy­tet­tä­vis­sä muuhun. Koska 4H-tilan ja Leppiksen pur­ka­mi­nen on tarkoitus to­teut­taa joka tapauksessa jossain vai­hees­sa, on sen toteutus jär­ke­vää nyt kun siihen on käytettävissä omia re­surs­se­ja. Koska Pe­rin­ne­ky­län kunnostuksen kustannukset ovat jää­mäs­sä ennakoitua al­hai­sem­mak­si, on siihen varttua määrärahaa jär­ke­vä käyttää pur­ka­mis­ten toteuttamiseen.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Perinnekylän kun­nos­tus­suun­ni­tel­man vuoden 2020 rahoitusosuudesta siirretään to­teu­tu­nei­den kustannusten mukaisesti määrärahaa 4H -tilan ja Lep­pik­sen purkukustannuksiin annettavaan avustukseen enintään 60.000 eu­roa.

Lisäksi kaupunginhallitus pyytää Marttiselta lisäselvityksen val­tuus­ton kokoukseen mää­rä­ra­ho­jen siirron vaikutuksista Perinnekylän kor­jaus­suun­ni­tel­maan.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti keskustelun jäl­keen.

Terveyskeskuksen peruskorjaus / Lisämääräraha

Teknisten palveluiden lautakunnan vuoden 2020 työohjelmaa val­mis­tel­les­sa ei ollut tiedossa, että terveyskeskukselle olisi varattava mää­rä­ra­haa peruskorjausten jatkamiseksi.

On tullut ilmi, että perusturva on varannut kuluvalle vuodelle mää­rä­ra­han kahden hammaslääkärihuoneen sekä kanslian ka­lus­ta­mi­seen. Oletuksena on ollut, että ko. tilat peruskorjataan vuonna 2020.

Huoneiden kaikki pinnat sekä valaistus olisi uusittava sekä tekniikka  tar­vit­ta­vil­ta osin. Lisäksi on tehtävä Ilmanvaihdon säätöjä, IV-ka­na­voin­tien muutoksia sekä päätelaitteiden uusimista. Myös  olo­suh­de­seu­ran­taa ja tarkentavia selvityksiä/tutkimuksia on syytä tehdä si­sä­il­man osalta.

Terveyskeskuksen hissin korjaustarve on tullut esiin helmikuun tar­kas­tuk­ses­sa, vetopyörä ja kannatinköydet uusittava.

Kustannusarviot ko. korjauksille

Hammaslääkärihuone 1           10 000€  (toteutettu)

Hammaslääkärihuone 2           10 000€
Vastaanottotiski/kanslia             5 000€
Sisäilmatutkinta/korjaukset + IV-kanavointi 15 000€
Hissin korjaus                            5 000€
Jäähdytyksen lisäys esitetään talousarvioon 2021
Lisämäärärahan tarve yhteensä yhteensä 45.000 euroa.

Ehdotus:    Teknisten palveluiden lautakunta päättää esittää kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le ja edelleen -valtuustolle 45.000 euron li­sä­mää­rä­ra­haa ter­veys­kes­kuk­sen peruskorjaukseen.

Päätös:       Keskustelun jälkeen ehdotus hyväksyttiin.

Teknisten palveluiden lautakunta on esittänyt lisämäärärahaa ter­veys­kes­kuk­sen peruskorjaukseen tehtyjen kartoitusten pohjalta. Kor­jaus­tar­peet ovat pääosin aiemman laajan peruskorjauksen ul­ko­puo­lel­la olleita asioita, joilla on selkeitä vaikutuksia toimintaan kiin­teis­töl­lä.

Alkuperäisen talousarvion investointien nettomeno on 12.723.100 eu­roa. Esitetty lisämääräraha nostaa investointien nettomenon yh­des­sä muiden lisämäärärahaesitysten kanssa 13.023.100 euroon. Ra­hoi­tuk­sen näkökulmasta lisämääräraha on huomioitu pit­kä­ai­kais­ten lainojen nostamiseen liittyvässä talousarvion muutosesityksessä.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus esittää teknisten palveluiden lautakunnan esi­tyk­sen mukaisesti valtuustolle 45 000 euron lisämäärärahan va­raa­mis­ta terveyskeskuksen peruskorjaukseen.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Erääntyneet saatavat 31.3.2020 tilanteen mukaisena

Virtain kaupungin erääntyneet, maksamattomat saamiset on kä­si­tel­ty 31.12.2019 tilanteen mukaisena edellisen kerran.

Maaliskuun lopussa erääntyneitä, maksamattomia saamisia oli seu­raa­vas­ti:

Erääntyneet saatavat
31.3.2020
31.12.2019
Virtain kaupunki
196 222,97
284 375,02
Marttinen
10 752,48
6 559,22
Vesihuolto
417,20
0,00
Virtain vesiosuuskunta, jätevesi
3 491,36
3 396,84
Asuntovuokrasaamiset
30 588,54
31 217,98
Merikanto-opisto
15 464,56
3 452,13
Yhteensä
256 937,11
329 001,19
Virtain kaupungin ko­ko­nais­myyn­ti­saa­mi­sis­ta Ruoveden so­si­aa­li- ja ter­veys­puo­len myyn­ti­saa­mi­sia oli 56.070,32 euroa (31.12.2019 118.729,07 euroa). Osalla osastoista erääntyneiden saatavien mää­rään vaikuttaa toiminnan kausivaihtelu.

Kokonaismäärä 256.937,11 euroa on alhaisempi kuin vas­taa­va mää­rä 31.12.2019 tilanteen mukaisena, jol­loin erääntyneiden myyn­ti­saa­mis­ten yhteismäärä oli 329.001,19 eu­roa. Määrän alenemiseen vai­kut­taa tilinpäätöksen yhteydessä kirjatut luottotappiot, jotka nä­ky­vät vielä 31.12.2019 saldossa.

Myyntisaamiset laskutuslajeittain on esitetty oheismateriaalissa. Ko­kouk­ses­sa on lisäksi nähtävillä saatavat laskuittain.

Laskutuslajeittain tarkasteltuna 31.3.2020 tilanteessa erääntyneitä myyn­ti­saa­mi­sia on eni­ten kotihoidossa, poliklinikalla, vuo­de­osas­tol­la ja ham­mas­hoi­dos­sa.

Ne saatavat, joita ei yhden karhukirjeen jälkeen saada perittyä, siir­ty­vät perintätoimiston perittäviksi.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus merkitsee erääntyneet, kaupungille vielä tu­lou­tu­mat­to­mat saatavat 31.3.2020 tilanteen mukaisena tiedoksi

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Talousjohtaja Kaisa Jaatinen poistui kokouksesta tämän pykälän kä­sit­te­lyn jälkeen klo 19.17.

Kiinteistön 936-15-5-7 myynti

Virtain kaupunki omistaa kiinteistön 936-15-5-7, joka sijaitsee Sam­po­lan teollisuusalueella 15. kaupunginosassa, korttelin 5 tontilla nu­me­ro 7. Kiinteistön pinta-ala on 0,3501 ha. Kiinteistöllä sijaitsee TVL:n käytössä ollut vanha huonokuntoinen asuinrakennus.

Kiinteistön myymisestä on neuvoteltu Kai Anttilan kanssa ja hän on teh­nyt siitä tarjouksen. Tarjous on arvoltaan 2 euroa/m2. Hintataso on linjassa alueen tonttihintojen kanssa ottaen huomioon kaa­va­ra­joi­tukset.

Hallintosäännön 25 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää kiinteän omai­suu­den ostamisesta/myymisestä, mikäli ostettavan tai myy­tä­vän omaisuuden arvo on alle 85.000 euroa.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus päättää myydä Kai Anttilalle 0,3501 ha suuruisen kiin­teis­tön 936-15-5-7 hintaan 2 €/m2 liitteenä olevan kauppakirjan mu­kai­ses­ti.

Kaupunginjohtajalla on oikeus tehdä kauppakirjaan vähäisiä muu­tok­sia.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

Kaupunginjohtajan koeajan päättyminen

Kaupunginjohtaja Juha Viitasaaren koeaika päättyy 18.5.2020. Kun­nal­li­ses­sa viranhaltijalaissa ei ole erityisiä sään­nök­siä koeajan päät­ty­mis­tä koskevasta päätöksenteosta.

Ehdotus:    (KH:n puheenjohtaja)

Kaupunginhallitus päättää merkitä asian tiedoksi.

Päätös:       Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirja tar­kas­tet­tiin tämän pykälän osalta kokouksesessa.

Kaupunginjohtaja Juha Viitasaari poistui kokouksesta esteellisenä tä­män pykälän käsittelyn ajaksi (hallintolaki 28.1. § 1. kohta, asian­osais­jää­vi).

Kaavoitus- ja kehittämispäällikön virkavaali

Hakuilmoituksessa virkaan valittavalta on edellytetty kunnan kaa­voi­tus­teh­tä­vien hoidon edellyttämää pätevyyttä (MRL 20.2 §), maan­käyt­tö- ja rakennuslain tuntemusta, kokemusta kaavoituksen oh­jaa­mi­ses­ta ja maankäytön suunnittelusta, paikkatietojärjestelmien hal­lin­taa sekä kokemusta kehittämistehtävistä ja elin­kei­no­elä­mä­yh­teis­työs­tä. Korkeakoulututkinto ja kaavan laatijan pätevyys (MRL 10§, MRA 3 §) katsotaan virantäytössä eduksi.

Perustuslain 125 §:n mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin vir­koi­hin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Lain kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 5 §:n mukaan sel­lai­seen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ot­taa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päät­ty­mis­tä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.

Hallintosäännön 54 §:n mukaan kaavoitusarkkitehdin viran täyt­tä­mi­ses­tä päättää kaupunginhallitus. Kaavoitusarkkitehdin nimike on muu­tet­tu kaavoitus- ja kehittämispäällikön viraksi. Hallintosääntö on vie­lä tältä osin muuttamatta.

Virkavaalissa noudatetaan kuntalain 105 §:n ja hallintosäännön 114 ja 115 §:ien määräyksiä.

Viranhaltijalain 7 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen edel­ly­tyk­se­nä on, että siihen otettava henkilö antaa viranomaisen pyynnöstä ot­ta­mi­ses­ta päättävälle viranomaiselle tehtävän hoidon terveydellisiä edel­ly­tyk­siä koskevat tiedot sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian sel­vit­tä­mi­sek­si suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jollei ter­vey­del­li­siä edellytyksiä koskevia tietoja ole käytettävissä vir­ka­suh­tee­seen otettaessa, ottaminen on suoritettava ehdollisena. Ot­ta­mi­ses­ta päättävä tai alempi täytäntöön paneva viranomainen päättää ot­ta­mi­sen (virkavaalin) vahvistamisesta.

Viranhaltijalain 8 §:n mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan mää­rä­tä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuu­kau­den koeajasta. Koeajan kuluessa virkasuhde voidaan mo­lem­min puolin purkaa päättymään välittömästi. Purkaminen ei saa ta­pah­tua 12 §:ssä tarkoitetuilla (syrjintä) tai koeajan tarkoitukseen näh­den muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Ehdotus:    Kaupunginhallitus päättää valita kaavoitus- ja kehittämispäällikön vir­kaan yhdyskuntatekniikan insinööri, diplomi-insinööri Saija Kärk­käi­sen Varkaudesta.

Valinnan perusteluina ovat viran kelpoisuusehdot, hakijan kou­lu­tus­taus­ta ja työkokemus sekä kaavan laatijan pätevyys.

Päätös:       Kaupunginhallitus päätti valita virkaan Saija Kärkkäisen


 

 

S-market_Soini160620

JÄTÄ KOMMENTTI